ulkona syöminen ja rafla

Aivan ensimmäiseksi pitää mainita kaikille hyvästä ruoasta ja ravintoloista kiinnostuneille aivan loistava kirjoitus, nimittäin Kauhaa ja rakkautta -blogin Tuhansien murheellisten ravintoloiden maa. Kirjoitus käsittelee oivaltavasti ns. huonojen ja hyvien ravintoloiden eroja, sitä onko snobia vaatia hyvää ruokaa, onko hyvä ruoka oikeasti kallista sekä suomalaisten asennetta ja sen muutosta ulkona syömistä kohtaan. Yksi parhaista lausahduksista on ehdottomasti tämä: "Mutta niihin [ketjupaikkoihin] on niin helppo mennä lasten kanssa! -Lapsettomana en osaa ottaa kantaa siihen, onko huonoon ravintolaan helpompi mennä lapsen kanssa kuin hyvään. Mutta miksi haluaisit opettaa lapsesi maksamaan huonosta ruuasta?" Niinpä!

Olen itsekin hurahtanut ulkona syömiseen vasta muutama vuosi sitten, mutta toisaalta sitäkään ennen en käynyt ketjuravintoloissa, vaan tein/teimme ruoan mieluummin itse kotona tai kävimme ystävillämme syömässä. Nyt kuitenkin olemme löytäneet mitä parhaimpia ravintoloita, joista saa erittäin hyvää ruokaa mielestäni kohtuulliseen hintaan. Mainitussa blogitekstissä nousi esille monia asioita, joita olen kohdannut monesti valitessamme ravintolaa joidenkin ystäviemme kanssa. Tietenkään osalle ruoka ei ole samanlainen nautinto kuin meille, vaan he panostavat mieluummin vaikka parhaisiin urheiluvälineisiin tai elektroniikkaan. Kuitenkin sillä pienellä rahamäärällä, minkä laittaisi enemmän ruokaan versus ketjuravintolat, saisi niin paljon enemmän! Voih.

Mutta onneksi ystävistäni löytyy myös niitä, jotka haluavat kerta toisensa jälkeen käydä kokeilemassa uusia paikkoja ja nauttivat siitä yhtä paljon kuin minä. Viimeksi eilen kävin testaamassa ensimmäistä kertaa Raflan, josta toki olin kuullut paljon, mutta en ollut vielä päässyt käymään. S sai jopa vanhemmiltani joululahjaksi ravintolan omistajan ja hänen vaimonsa kirjoittaman ruokakirjan Safkaa - parempaa arkiruokaa. Vink vink! Uunikuivatut tomaatit ja avocadopasta onkin jo testattu ja hyvää oli!

kuvat täältä

Odotukset olivat siis korkealla kun astuimme sisään Raflaan. Olin kuullut, että paikka on usein aivan täynnä sekä lounas- että illallisaikaan, mutta meidän saapuessamme ravintola oli veilä tyhjä. Toisaalta saavuimme suoraan töistä, ja lähtiessämme lähes jokaisessa pöydässä istuikin jo joku. Paikka itsessään oli miellyttävän rento, mutta kuitenkin siisti ja sopikin parhaimmillaan juuri porukkojen leppoisaan illanviettoon. Olen lukenut muistaakseni jostain lehdestä, että "Salaattia, hiillostettua lohta, avocadoa ja wasabikastiketta" on ravintolan suosituin annos, joten se oli ehdottomasti testattava. Täytyy sanoa, että lohi oli juuri oikein paistettu, pinnalta rapea mutta ei kuiva sisältä, ja se sopi loistavasti avocadon kanssa. Kastike ei oikein uponnut omiin makumieltymyksiini, mutta kaverini mielestä siinä oli juuri oikea häivähdys wasabia ilman, että annoksesta tuli liian tujakka. Jälkiruoaksi maistamani mustaherukkajäätelö oli sen sijaan erittäin hyvää. Kokonaisuutena siis hyvin positiivinen kokemus! :)

-22- karjalanpiirakoita

Tänään olikin karjalanpiirakoiden paistopäivä! Meillä karjalanpiirakat kuuluvat ehdottomasti jouluun, ja niitä syödään sekä karjalanpaistin, että kinkun kanssa. Aikaisempina vuosina isoäitini on tehnyt kaikki piirakat itse, mutta tänä vuonna minä ja äitini olimme auttamassa ja tutustumassa homman suorittamiseen. Piirakoiden mallihan on tietenkin se "ainoa oikea karjalanpiirakka" mummin ohjeella, hän kun on Karjalasta kotoisinkin. Meidän piirakat ovat nimittäin juuri niitä kapeita ja rapeita karjanlanpiirakoita eikä puurolla täytettyjä pyöreitä riisipiirakoita, joita kaupoissa myydään.

Taikinan ohje on tällä hetkellä vielä mummini päässä, mutta hankin sen vielä! Aamulla oli tehty riisipuurot jo valmiiksi, joten siitä ei ole kuvia. Mutta itse piirakkataikinaan käytettiin täysjyväsihtiruisjauhoja, joista muiden aineiden kanssa sekoiteltiin taikina, joka taas vaivattiin palleroiksi. Näistä palleroista tehtiin pyöreitä pitkoja, josta leikattiin n. 1 cm levyisiä paloja, jotka kaulittiin yksitellen pyöreiksi levyiksi. Huomattavasti helpommalla pääsisi, jos kaulitsisi vain yhden ison levyn, josta leikkaisi esimerkiksi säilyketölkin kannen avulla täydellisen pyöreitä paloja - vähän kuin tekisi pipareita :) Tällä kertaa mentiin kuitenkin näin..

Kaulitsemisen jälkeen taikinapalalle lisättiin lusikallinen riisipuuroa (ei siis liikaa!), käännettiin sivut puuron päälle ja rypytettiin. Kuvassa mummini ystävällisesti näyttää mallia, miten homma suoritetaan etusormen päillä. Sitten vain toistetaan sama 60 kertaa :) Itse piirakoiden paistohan on sitten nopeaa hommaa, sillä 300 asteisessa uunissa  ne valmistuvat 12 minuutissa (tosin meidän uunimme meni vain 250 asteeseen asti, joten silloin piirakoiden piti olla melkein 20 minuuttia, jotta niistä tuli mukavan rapeita). Lopuksi voisulaa päälle, ja NAM! Harmi, että kaikkia ei saanut syödä kerralla, vaan piti jättää jouluunkin jotain..

-17- glögiä!

Mainitsinkin jo piparkakkutalopostauksessa, että meillä on syöty tänä vuonna ennätysmäärä pipareita, ja samalla tietysti juotu ennätysmäärä glögiä. Meillä on menty ihan alkoholittomalla kaupan glögillä, sillä minä en ole oikein punaviinin ystävä, ja suurin osa alkoholillisista glögeistä on tehty nimenomaan punaviiniin. Eipä siinä, en ehkä haluaisikaan juoda näissä määrin mitään holillista, vaan tämä 'tavallinen' menee mitä parhaiten! :) Voisihan sitä itsekin tehdä, mutta siitä ehkä joku toinen kerta..
 
Tällä kertaa aiheena on nimittäin juurikin nuo alkon valikoiman glögit, ja muut holilliset versiot, sillä esim. illanistujaisissa ne ovat juuri passelit. Koskapa en pidä punaviinin mausta, suosin näissä glögeissä aina joko valkoisia tai maustettuja versioita. Näitäkin on viime vuosina tullut enenevissä määrin valikoimiin, ja tässäpä muutamia poimintoja:
 

 
Yllä olevassa kuvassa vaaleampia versioita: 

• Herrgårds Vit Vinglögg
  Keltainen, sitruksinen, kevyen kardemummainen ja hennon rusinainen
• VSOP Juhlaglögi
  Brandyllä ja kanelilla maustettu glögi
• VSOP Manteliglögi
  Brandyllä ja mantelilla maustettu glögi

 

 
Tässä taas maustettuja versioita (siis muullakin kuin glögimausteella!): 

• Dufvenkrooks Choklad
  Punainen, suklainen, vadelmainen ja karamellinen
• Herrljunga Glögi manteli & viikuna
  Punainen, karvasmantelinen, kevyen viikunainen, hennon mausteinen
• Jouluglögi Vadelma
  Punainen, runsaan vadelmainen, kardemummainen ja mausteinen
• Jouluglögi Rommirusina
  Punainen, rommirusinainen, vaniljaisen luumuinen, mausteinen
   

Ja Blossaahan nyt ei voi sivuuttaa, eli:

• Blossa 12
  Keltainen, sitruksinen, inkiväärinen ja hennon mausteinen
• Blossa Light Wine Glögg Premium
  Kolme eri versiota: omena, appelsiinin ja karpalo

Täytyy tosin myöntää, että juuri mitään näistä en ole maistanut, mutta Blossa 12 on listalla jouluna! Jos glögeistä tehty arvostelu kiinnostaa, niin yhden voi lukea HS:n artikkelista Glögitestin voitti rusinalta ja kaakaolta maistuva juoma. Kovinkaan yllättävää ei tosin ollut, että makuglögit eivät saaneet suurta kannatusta, yleensähän porukka on enemmän tavallisten makujen kannalla. Mutta minä kannatan näitä erikoisuuksia! :) 

Kuvat Alko, Pernod Ricard ja Blossa.
 

-15- piparkakkutaloja

Hyvää lauantaita kaikille! Meillä on syöty tämän vuoden joulunalusaikana ennätysmäärä pipareita, vaikka muuten olenkin vehnättömällä linjalla vetänyt. Mutta kun emme saaneet aikaiseksi sittenkään leipoa pipareita itse (jotenkin se ei kahdelle ihmiselle tunnu niin mielekkäältä kuin suuremmalle porukalle..), niin olemme menneet kaupan valikoimalla. Hyviä tosin sieltäkin on löytynyt, kunhan on niitä paksumpia versioita, jotta niitä voi huoletta kastaa glögiin ilman, että menevät heti murusiksi.

Mummola

Eräs ystäväni leipoo kuitekin tunnollisesti pipareita joka vuosi ja koristelee ne erittäin kauniista. Hienointa on, että hän on kunnostautunut myös piparkakkutalojen saralla, ja siitä sainkin idean kirjoitella vähän piparkakkutaloista.

Seimi

Netistä löytyy nimittäin paljon malleja ja inspiraatioita mahdollisiin piparkakkutaloihin, ja esimerkiski Kotilieden sivuilta löytyi aika tarkatkin ohjeet, kopioitavat arkit ja esimerkkikuvat. Valitsin sieltä muutamia tähän näytille, ja ovathan ne upeita!

Majakka

Kaikki piparkakkutalot ovat Kotilieden piparkakkutaituri Kristiina Aaltosen suunnittelemia ja rakentamia. Sivuillakin tosin mainitaan, että kyseiset mallit ovat työläitä rakentaa, mutta kotileipurit voivatkin poimia omaan käyttöön sopivia yksityiskohtia piparkakkutalon koristamiseen tai toteuttaa vain osia malleista.

Muumitalo

Näitä katseltua tekisi kyllä mieli itsekin kokeilla.. Ehkä joku kerta sitten, sillä nyt me lähdemme katsomaan uutta Hobitti-elokuvaa!

-10- maailman paras mysli

Rupesin viime kesänä sattumalta kurkkimaan muro- ja myslipakkausten tuoteselosteita, ja eikös vaan niissä kaikissa ollut n. 30% sokeria koko paketista. Siis ihan tosissaan, 30%. Menin vouhottamaan tästä kaverillekin, joka oli ensin että höpsis, ei ainakaan näissä minun terveysmuroissani - mutta kappas vaan, eiköhän nekin luvut hiponeet samoja lukemia. Tästä viisastuneena päätin ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilla tehdä itse mysliä. Aika kauan tähänkin älynväläykseen meni! :) Varsinkin, kun homma on todella helppoa, ehdottomasti terveellisempää kuin kaupan versiot ja vielä parempaakin, sekaan kun voi laittaa ihan mistä itse tykkää!

Ajattelinkin siis jakaa teille maailman parhaan myslin reseptin, tosin nyt hieman jouluisena versiona, eli joulumyslinä. Tietenkin vuodenaikaan sopien! Minun versiooni tarvitaan seuraavia ainesosia:

- 3 dl (luomu) kaurahiutaleita
- 3 dl (luomu) ruishiutaleita
- 1 dl siemeniä
- 1 dl pähkinöitä
- 1 dl hunajaa
- 2 rkl rypsiöljyä
- 1 dl kuivattuja karpaloita ja rusinoita

Vaiheet menevät niin, että ensin sekoitetaan kaikki kuivat aineet keskenään ja levitetään uunipellille. Kuumenna hunaja ja öljy sen verran, että ainekset sekoittuvat (mikrossa tai kattilassa, ihan kumpikin käy). Lisää tämän jälkeen hunajaöljyseos kuiviin aineisiin ja sekoita taas hyvin. Paahda mysliä 150 asteessa 20 minuuttia välillä sekoitellen. Kun mysli on sopivasti paahtunut, anna sen jäähtyä ja lisää tämän jälkeen marjat ja/tai rusinat. Voila, valmista on! Säilytä valmis mysli ilmatiiviissä purkissa.

Yksi lisäsyy edellsiin tehdä mysli itse on, että silloin siitä saa myös täysin vehnätöntä. Vehnä nimittäin turvottaa ainakin minua kauheasti, ja olenkin vähentänyt sen syömistä reilusti jo pari vuotta sitten. Pikku hiljaa olenkin tajunnut, että minun ei oikestaan tarvitse luopua mistään, kunhan vain korvaan vehnän joko ohralla, kauralla tai rukiilla. Ja ovat nämä vähän tummemmat viljat paljon terveellisempiäkin!

Tällä kertaa lisäsin mysliin siis kuivattuja karpaloita sekä rusinoita, mutta paljon kesäisemmän version siitä saa esimerkiksi jättämällä nuo molemmat pois, ja laittamalla tilalle kuivattuja hedelmiä; ananasta, banaania, mangoa.. Siemeninä olen käyttänyt auringonkukansiemeniä ja kurpitsansiemeniä, kun taas pähkinöinä meni tällä kertaa cashewpähkinät ja saksanpähkinät. Tietenkin pähkinäallergikon kannattaa jättää nämä pois.. :) Mutta miksi ei sekaan voisi siis tunkea ihan mitä vaan kookoshiutaleista supermarjoihin!

saaga

Kuten mainitsin ohimennen edellisessä postauksessa, olin tosiaan pikkujouluissa perjantaina, ja ne vietettiin lappiravintola Saagassa Bulevardilla. Halusimme tapahtumaan vähän talvista tunnelmaa, mutta ei kuitenkaan vielä jouluista - jouluruokia kun saa syödä ihan tarpeeksi joulunakin, eikö vain? :) Saaga olikin ihan nappivalinta, sillä sisustuksessa oli käytetty Lapin käsityöläisten tuotteita ja tarjoilijatkin olivat pukeutuneet asiaankuuluvasti. Meidän 25 hengen seurueelle oli varattu yläkerran ikkunanurkkaus, joka näkyy kuvassa. Tosin pienten pöytien sijaan meillä oli kaksi pitkää pöytää.
 

 
Joulumenuja Saagassa oli valittavissa kaksi, vaikka toki muutkin 'tavalliset' menut oli saatavilla. Alla oleva ihanan herkullinen kuva on Kelomenun (53,80€) alkuruokalajitelmasta, joskin me päädyimme kuitenkin ottamaan Korvatunturimenun (44,00€), joka oli niin ikään erittäin hyvä. Menu sisälsi aluksi kermaista savuporokeittoa supplilovahverokermalla, joka tarjoiltiin hauskasti kuksasta. Tämän jälkeen tytöt meinasivat olla jo aivan täynnä! Pääruoaksi tuli katajanmarjasavustettua lohta väinönputki-tuorejuustokastikkeella ja lisäkkeenä glögimaustettuja punajuuria, nam! Lopuksi vielä karpalojäädykettä ja kinuskikastiketta, jossa jäädykkeen kirpeys ja kylmyys kohtasivat ihanasti kinuskin makeuden ja kuumuuden. Herkullista!

Tästä tulee aikamoista hehkutusta, mutta kun tykkäsin! Tarjoilijat olivat hauskoja ja heittivät välillä vitsejä, eikä missään vaiheessa ollut ongelma hoitaa näinkin suuren porukan toiveita. Suurehkoille ryhmille ravintola toivoi, että kaikki ottaisivat saman ruoan, minkä tietysti teimmekin, ja erikoisruokavaliot oli otettu hyvin huomioon. Ainakin mielestäni sekä laktoositon, että kasvisruokavaihtoehdot olivat niin ikään hyvän näköisiä. Voin siis lämpimästi suositella!

Kuvat täältä.

parhaat ravintolat

Tänään on julkistettu taas Suomen 50 parasta ravintolaa, ja listassa ei ole pelkkiä Michelin-luokan ravintoloita, vaan kuumana juttuna on nyt kuulemma bistroutuminen. Ihmiset suosivat nyt mutkattoman rentoja paikkoja, joissa suositaan luomu- ja lähiruokaa sekä laadukkaita suomalaisia ja skandinaavisia raaka-aineita. Kuulostaa kyllä tutulta siinä mielessä, mitä itse arvostan ravintolassa!

Koko jutun voi lukea täältä, mutta alla vielä 20 parasta linkkeineen:

1. Olo, Helsinki

2. Muru, Helsinki

3. Farang, Helsinki

4. Chez Dominique, Helsinki

5. Savoy, Helsinki

6. Gaijin, Helsinki

7. Mami, Turku

8. Chef & Sommelier, Helsinki

9. Bertha, Tampere

10. Sergio's, Turku

11. Sinne, Porvoo

12. Ateljé Finne, Helsinki

13. Luomo, Helsinki

14. Demo, Helsinki

15. Nokka, Helsinki

16. G.W. Sundmans, Helsinki

17. Smör, Turku

18. Bistro O mat, Kirkkonummi

19. Spis, Helsinki

20. Boulevard Social, Helsinki

Nyt pitää ottaa uusi tavoite, sillä ravintolakokemuksistani puuttuu täysin nuo kolme parasta! Ja varsinkin, kun S on käynyt niistä jo kahdessa.. Chez Dominique on testattu (ja oli hyvä!), kun taas Luomoon menemme alkuvuodesta ystäväpariskunnan kanssa. Siitä ehkä silloin tarkempaa kuvausta. Nyt kuitenkin pitäisi palata samoihin askareisiin kuin joka toinen päivä tällä viikolla - eli jouluostoksille!

Kuva lainattu samalta sivustolta.

mojito smoothie

Postailin aiemmin kirja- ja ruokamessujen yhteydessä Skyr-maitovalmisteesta tehdystä erittäin hyvästä mojito smoothiesta, jota pääsin maistelemaan messuilla. Löysin eilen kyseisen purkin K-supermarketista, ja vielä tarjouksessa, joten pakkohan sitä oli ostaa yksi vaniljan makuinen kappale. Sain kommenttina kuitenkin, että pelkältään kyseinen valmiste maistuu esanssiselta, joten päätin pitäytyä hyväksi havaitussa reseptissä, eli mojito smoothiessa.

Huom! Kuva täältä.

Tässäpä messuilta saatu resepti:

1 Vanilja Skyr
0,25 dl kananmunanvalkuaista
½ tl ruokosokeria
1 dl ananasmehua
½ limen mehu
6-8 mintunlehteä
jäitä

Mittaa ainekset tehosekoittimeen, pyöräytä ja nauti. Koristeluun pari mintunlehteä ja lasin reunaan limeviipale.

Jatkossahan tuon Skyr:n voi varmasti korvata ihan tavallisella rahkalla, johon on ripoteltu vaniljasokeria, samoin kananmunanvalkuaisen saatan jättää pois ihan vaivan takia :) Mutta erittäin hyvää tavaraa tulee tuolla reseptillä!

viola

Viime sunnuntaina suuntasimme ravintola Violaan, joka on Radisson Blu Seaside hotellin ravintola Ruoholahdessa. Täällä tarjoiltiin isänpäiväbuffet, jota nauttimaan menimme valtavalla 18 hengen seurueella, joista 7 oli lapsia. Itse asiassa kohteeksemme valiutuikin Viola juuri sen takia, että heillä oli sekä lastenbuffet että lastenhuone aikuisten buffetin lisäksi. Meno olikin aluksi aikamoista, mutta kun lapset olivat syöneet lihapullansa ja siirtyneet leikkihuoneeseen, pääsivät aikuiset nautiimaan rauhassa aterioistaan.

Alkuruokapöytään kuului graavilohta, raputerriiniä, kanavartaita, hirvenpaistia, vuohenjuustobruschettoja, paahdettuja tomaatteja, artisokkacaesarsalaattia, maalaissalaattia ja focaccialeipää. Pääruokapöydästä taas löytyi härän marmorifileetä pippurikastikkeella sekä siikaa siitakesienikastikkeella, lisäkkeenä kahdenlaisia perunoita.

Itse olen lähes aina buffeteissa enemmän alku- kuin pääruoan ystävä - ehkä sen takia, että kotona harvemmin tulee tehtyä alkuruokaa, ja toisaalta erittäin hyvän lämpimän ruoan valmistaminen buffet-tyylisesti suurissa annoksissa on hankalaa. Jotenkin niistä tulee enemmän laitosmaisia kuin ravintola-annoksia, vaikka mitä tekisi. Tämän suhteen tämä kerta ei ollut poikkeus, vaikka ei ruoka missään nimessä ollut huonoa. Pääruoka oli ehkä hieman mautonta, mutta alkuruoat kompensoivat tilannetta erittäin hyvin! Focaccia oli niin pehmeätä ja maukasta, että "jouduin" syömään sitä useamman palan, vaikka yleensä välttelenkin vehnäruokia (tästä lisää joskus myöhemmin..). Jälkiruokapöytäkään ei jättänyt ketään kylmäksi vadelmakakulla, omenapiirakalla, valkosuklaamoussella sekä juusto- ja hedelmävalikoimalla. Omnomnom.. 

Tunnelma ravintolassa oli leppoisa, eikä hälinää juuri ollut, vaikka ravintola oli suhteellisen täynnä. Palvelu oli miellyttävää, eikä ruoka loppunut kesken. Yllä kuva alkovista, joka oli varattu seurueellemme (tosin siinä oli kaksi pöytää toisin päin, kuvassa olevan yhden sijasta). Itse salin puolella näytti olevan enemmän tunnelmallisempia pöytiä valkoisin liinoin, jos joskus haluaisi kahdestaan kokeilla ravintolaa.

Kuvat täältä.

vierailu fazerille

Suklaaähky! Sen siitä saa kun menee käymään Fazerin tehtaalla.. Olin siis järjestänyt työpaikkamme nuorille vierailun Fazerin suklaatehtaalle Vantaalle. Olin jo aiemmin järjestelly samanlaisia vierailuja opiskelijaryhmille, ja kun tuli puhetta halusta käydä jossain exursiolla tälläkin porukalla, ehdotin tietenkin heti ensimmäisenä suklaatehdasta :)

Fazer on vielä loistopaikka vierailulle, sillä sen lisäksi että kaikki tietävät ja yleensä pitävät valmistajan suklaasta, on vierailu järjestäjän puolesta helppo varata ja organisoida. Ainoa mitä tarvitsee tehdä, on soittaa Fazerilan vierailumarkkinointiin ja varata sopiva aika. Pienin sisään otettava ryhmäkoko on 10, joten ihan parin kaverin kanssa ei voi lähteä, mutta muuten ei ole juurikaan rajoituksia. Toki se, että vierailuajat ovat vain päivisin esittelijöiden työaikana, rajoitti hieman osallistujia puoleltamme, sillä se yllättäen on myös meidän työaikaa. Mutta onneksi onnistuimme saamaan iltapäiväajan, jolloin tunteja ei tarvinnut tehdä niin paljon sisään..

Vierailu kesti noin puolitoista tuntia, johon sisältyi yleisesittelyä yrityksestä, sen historiasta ja tuottesta videoin sekä kierros käytävällä, jossa esiteltiin samoja asioita konkreettisemmin kuvin ja esinein. Suuri harmi oli, että itse tehtaalle ei enää pääse! Tämä on tietenkin ihan ymmärrettävää hygieniasyistä, mutta se kun oli se kaikkein mielenkiintoisin osa aikaisemmista vierailuista.. Onneksi maistelupistettä ei kuitenkaan ollut viety pois :) Yllättävän vähän sitä pystyy syömään suklaata kerralla, vaikka parhaansa tekisi! Maistelujen jälkeen lähes kaikki olivat onnistuneesti hankkineet itselleen orastavan pahoinvoinnin, mutta suuntasimme silti vielä tehtaanmyymälään tekemään tuiki tarpeellisia ostoksia, vaikka maha sanoikin jo jotain muuta.

Itselleni tarttui mukaan seuraavat laatikot:
1. Geisha Dark (tumma suklaakonvehti, jossa Geishan hasselpähkinätäytettä)
2. Pätkis (patukasta tuttu minitryffeli konvehtina) sekä
3. Vadelma- ja sitruunasuklaakonvehteja (niin ikäänä patukoista tutut jogurttimaut konvehteina).
Muiden suosikkina oli lisäksi
4. Liqueur Fills Mixers (Kir, Strawberry-Margarita sekä Finest Herbs liköörikonvehdit).

Nämä olivat kaikki ihan uutuusmakuja (tai tuttuja makuja uusissa kääreissä), ja kaikki aivan ihania! Kyllä se Fazer vaan osaa.

Kuvat ja tuotetiedot täältä.

kirja- ja ruokamessut

Tekstit tulevat nyt vähän jälkijunassa edellisestä tekstistä selvinneiden juhlien vuoksi, mutta tulevat kuitenkin. Sunnuntaina lähdin nimittäin heti aamusta liikkeelle, sillä ohjelmassa oli sekä kirjamessut, että viini ja ruoka -tapahtuma Messukeskuksessa.

Kävin noin kuukausi sitten Habitare-messuilla, joka olikin ensimmäinen messukäyntini pitkään aikaan, jos ammatillisia rekrytointi- ja uramessuja ei oteta huomioon. Sieltä sain kuitenkin pienen messukärpäsen pureman, sillä lähdin tähänkin tapahtumaan innosta puhkuen. Kirjamessuilta en tavallaan odottanut paljoakaan, sillä siellähän on vain, noh, kirjoja. Mutta jostain syystä haltioiduin aivain täysin vinoista kirjapinoista, vanhoista tuttavuuksista kansien välissä ja uusista mahdollisista löydöistä. Kasoista ja hyllyistä löytyi niin ruokakirjoja, historiateoksia, romaaneja, lastenkirjoja, jännäreitä, käsityöopuksia, pokkareita - you name it! Ja minähän olin tietysti kiinnostunut kaikista..

En kuitenkaan näin joulun alla halunnut ostaa itselleni mitään, sillä kuka tietää mitä pukin kontista löytyy! Ja toisaalta minulla on periaatteena, että luen kirjat ensin kirjastosta, ja jos pidän teoksesta, löytää se silloin tiensä myös kirjahyllyyni. Näin vältyn ns. turhalta kirjojen ostamiselta ja myymiseltä, ja hyllystäni löytyy vain ehdottoman hyviä kirjoja (joita on niitäkin jo aika paljon). Minua ei haittaa yhtään lukea kirjoja useaan kertaan, sillä olen aina ennen seuraavaa kertaa ehtinyt unohtaa lähes kirjan koko juonen, monesti henkilöhahmotkin.. Noh, to read -listalle pääsi kuitenkin monta uutta tuttavuutta:

1. Erin Morgernstern: Yösirkus
2. Pablo Tusset: Parasta mitä voisarvelle voi tapahtua
3. Mauri Kunnas: Joulupukin laulukirja
4. Marina Lewycka: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi
5. John Berdon: Numeropeli
6. Alexander ja Hanna Gullichsen: Safkaa

Kolmen tunnin kirjamessuilun jälkeen olimme jo aika väsyneitä, mutta halusimme vielä käydä ruoka ja viini -tapahtumassa. Tai no viiniosion skippasimme ihan tarkoituksella, sillä edellisen illan juhlinnan jälkeinen sunnuntaipäivä ei jotenkin tuntunut parhaalta mahdolliselta viininmaisteluhetkeltä. Ruoka kuitenkin kiinnosti, ja täältäkin löytyi vaikka mitä ihanaa:

1. Lakrids: lakupalloja ja lakritsijauhetta
2. Forsman tea: lakritsiteetä ja suklaateetä
3- Kultasuklaa: Omena-kanelivalkosuklaata ja salmiakkisuklaata sekä
4. Skyr: vanilja- ja mustikkarahkaa

Näiden lisäksi siellä oli juustoja, makkaroita, kuivattuja hedelmiä, englantilaista toffeeta, marjasmoothieita jne.. Harmi kun alkoi jo väsyttää tässä vaiheessa! Mutta jossain vaiheessa tulee varmasti lisäspostausta ylläoleviin ruoka-aineisiin liittyen, sillä vaniljaskyristä tehtyä mojito-smoothieta täytyy kokeilla uudestaan, ja ystäväni lupaili taikoa perjantaina meille kurkkukeittoa, joka sisältää tuota lakritsijauhetta (täysin gluteenitonta muuten)!

valmistujaiset

Edellisen tekstin jälkeen onkin pitänyt kiirettä! Lauantaina juhlittiin S:n valmistumista DI:ksi, ja sitä varten piti leipoa, järjestellä, hankkia asusteita jne. S:n vanhemmat olivat tilanneet juhliin tuttavaltaan pitopalvelun, joka huolehtisi pääosin juhlien ruokatarjoiluista, mutta meiltä toivottiin paria kakkua. Olin jo aiemmin tehnyt omiin valmistujaisiini teekkarilakin, joka piilotti sisälleen suklaa-banaanitäytekakun. En pidä ollenkaan sokerikuorrutteisista tai marsipaanikuorrutteisista kakuista/koristeista, joten tämän kakun lakkiosa koostui rahkakermavaahdosta, kun taas lippa ja tupsu oli tehty lakumatoista ja lakunauhasta.
 

 
Mutta takaisin tämänkertaiseen kakkuasiaan! Tällä kertaa emme nimittäin halunneet täytekakkua, vaan ainakin juustokakun ja ehkä jotain syksyisempää sen kaveriksi. Lopputuloksena päädyimme tekemään Pirkan sitruunakakun sekä Maku:n punajuuri-suklaakakun (kuvat samoilta sivuilta). Tästäkään ei selvitty ihan ilman mutkia matkassa, sillä korvasin sitruunakakkuun menevän itsetehdyn lemon curdin purkkivalmisteella (sitä kun sattui jo löytymään jääkaapista), joka ei sitten sekoittunutkaan vaniljavaahdon kanssa. Päädyin lopuksi levittämään sen kerrosten väliin, jolloin täytteestä ei tullutkaan kovin sitruunainen, mutta ilmeisesti vieraat tykkäsivät silti. Punajuuri-suklaakakkua varten taas onnistuimme ostamaan mantelirouhetta mantelijauheen sijaan, mutta korvailimme sitä sitten sujuvasti korppujauhoilla.. Joka tapauksessa tästä kakusta tulee aina aivan älyttömän hyvää - kuulemma parasta mitä punajuuresta voi tehdä :) Punajuuresta ei nimittäin tule hirveästi makua kakkuun, sillä suklaa on sen verran voimakas, mutta kaunis punainen väri siitä tulee.
 

 
Itse juhlat menivät erittäin hyvin - vieraita tuli porrastetusti sukulaisista lähimpiin kavereihin (joita oli paljon!), ruokaa riitti, lahjoja annettiin, puheita kuultiin ja hauskaa pidettiin ihan kahteen asti. Lopputuloksena S:lle uudet golfmailat, hymyiset suut, iloiset mielet ja yllättävän kattava portviinivalikoima.
 

namu

Lähdimme (me = minä ja kihlattuni S) sunnuntaibrunssille namuun kaveripariskunnan kanssa. Siellä tarjoillaan viikonloppuisin brunssi klo 12-17, ja juuri tälle olimme ostaneet Grouponin CityDealista lahjakortin. Olin alunperin erittäin innoissani lähdössä tutustumaan taas minulle uuteen ravintolaan ja metsästämään uusia makuelämyksiä, kunnes paikan osoitetta selvitettäessä tajusin, että minähän olin juuri pari viikkoa sitten ollut tässä aivan samaisessa paikassa lounaalla parin kaverin kanssa! Ei sitten tällä unohtelijalla soittanut tuo nimi mitään kelloja.. Mutta eipä siinä, onhan brunssi eri asia, ja hyvässä seurassa sitä viettää aamupäivänsä vaikka missä :)
 

 
Tälle syksylle ravintolan keittiön tyyli on "Baja California”, eli californialaista rentoa ruokaa mexicotwistillä. Brunssissa se tarkoitti sitä, että kylmästä alkupalapöydästä löytyi quacamolea ja papumuhennosta (tosin maissilastujen tilalla oli mininäkkäreitä?), kreikkalaista salaattia, vihersalaattia, pastasalaattia, salamivartaita, fetaa ja erilaisia hedelmiä. Lisäksi oli jotain muuta, mutta koska annosten vieressä ei ollut esittelykylttejä ollenkaan, en ole ihan varma mitä ne olivat.. Seurueemme piti valikoimaa hieman erikoisena, mikä toisaalta voidaan laskea paikan eduksi, ja/mutta erittäin hyvänä ja hyvin meksikolaiseen teemaan sopivana.

Pääruokapöytä sen sijaan sisälsi ranskalaisia, nakkeja, pekonia ja kananmunia - liekö tämä nyt sitten ollut se californialainen osuus..? Minusta tämä muistutti vähän ruotsinlaivojen buffetien lastenpöytää, mutta miehille nämä herkut upposivat pikavauhtia, ja mikseivät olisi :) Jälkkäripöydästä löytyi vielä kahta erilaista suklaakakkua (ilmeisesti Kakkugalleriasta) sekä marja-jogurttirahkaa, nam! Ei ehkä niin teeman mukaista, mutta herkullista yhtä kaikki.
 
Itse otettuja kuvia reissulta 0, kun unohtui se kameran akku ladata.. Sen sijaan nämä kuvat lainattu täältä.